Teleoperaattori Elisa on ottanut ensiaskeleen myymään ”5G Ready” eli 5G-valmiutta tukevia littymiä – Näin Elisa on markkinoinnut tätä sivustollaan esimerkiksi. Liittymä on todellisuudessa 4G-liittymä 600Mbit/s ensimmäisnopeudella 4G+ (LTEA) verkossa. Tietysti tässä liittymässä on mobiiliverkon tyypillinen vaihteluväli 5-600Mbit/s välillä.
Elisa markkinoi liittymän tukevan 5G:tä, kun se tulee vuonna 2019 kaupalliseen käyttöön. Viestintävirasto ei ole vielä huutokaupannut 3.5Ghz taajuusaluetta 5G-käyttöön ja sen pitäisi tapahtua syksyllä ja taajuusalue käytössä 1.1.2019 alkaen.
Kuitenkin hyvä muistaa että todellisuudessa 5G-verkko tulee kuulumaan tällä taajuusalueella heti alkuun vain muutamissa paikkaa. Todennäköisesti kaupungeissa, joten kuuluvuus tulee olemaan 4G-alun tavoin todella pienellä alueella ja siitä laajeneminen vie useita vuosia eteenpäin. Henkilökohtaisesti sanon että vasta 2020-> alkaa 5G.n aikakausi pääasiassa. Maaseudulle tulossa todennäköisesti matala 700Mhz-taajuus (B28) luultavammin 2020-alkaen, riippuen miten standardi tähän valmistuu. Nopeus tässä luulisi olevan noin 100Mbps paikkeilla käytännössä enintään.
Toinen tärkeä muistettavaa, että nykyiset päätelaitteet eivät edes vielä tue 5G-verkkoa. Ensimmäiset päätelaitteetkin tulevat markkinoille vuoden 2019 aikana luultavammin. Tietysti nämä ovat kalliita ja lisäksi ensimmäiset eivät välttämättä toimi kuten pitäisi. Siksi odottaisin maltillisena 5G-verkon käyttöönottoa 2020-luvulle asti, ettei tule suuresti pettymään.
Sisällysluettelo
Elisan 5G-ready -verkon kuuluvuusalue
Elisan 5G-ready tai pikemminkin 4G+ 600Mbit/s nopeuksiin on mahdollista päästä tällä hetkellä teoriassa Tampereen alueella ja pian Turussa kun Elisan 4G+ verkon päivitykset valmistuvat.
Tämä verkko hyödyntää jopa 4:llä kantoaallolla (1800Mhz+2100Mhz+2600Mhz+800Mhz) toimivaa 4G LTEA-tekniikkaa ja lisäksi 4×4 MIMO-antennitekniikkaa ja 256QAM-modulaatiota, jolla nopeus saadaan teoriassa nostettua jopa gigabittiin asti teoriassa. Käytännön nopeus on aina alhaisempi kuin teoreettinen nopeus.
Jokainen tukiasema näilläkään alueilla ei mahdollista gigabitin teoreettisiin nopeuksiin ja lisäksi nopeuteen vaikutaa moni asia, kuten päätelaite, sijainti tukiasemasta, tukiaseman ruuhkaisuus, signaalin häiriöllisyys jne.
Muualla Elisan kuuluvuuskartassa merkityt 600Mbit/s maksiminopeudet ei ole mahdollista edes teoriassa, ennen kuin Elisa päivittää tukiasematekniikkaa vastaavasti mitä Tampereella ja Turussa nyt tehdään. Muualla Suomea käytetty 1800Mhz+2600Mhz+800Mhz yhdistelmä 256QAM-modulaatiolla mahdollistaa teoriassa 487.5Mbit/s nopeudet todella hyvällä sijainnilla. Käytännössä sisätila missä ei tule muualtapäin häiriötä.
Tässä on kuvankaappaus Elisan kuuluvuuskartasta Vantaan alueelta. Vantaalla Elisa ei ole tehnyt vielä päivityksiä tukisemiin ja ilmoittaa kuitenkin mobiiliverkolle maksiminopeudeksi 600Mbit/s. Tämä ei siis ole mahdollista edes labraympäristössä vaan nopeus tulee olemaan lähes aina alle 400Mbit/s käytännössä. Tällä hetkellä merkinnät kartassa menee niin että 600Mbit/s alueet ovat 3:lla taajuudella olevia tukiasemia ja 300M merkinnällä kahdella taajuudella olevat tukiasemat.
4G+ 600Mbps liittymät kilpailijalla
Elisa ei ole ainoa ketä myy 600Mbit/s nopeutta tukevia liittymiä. Myös teleoperaattori DNA on myy 4G:n maksiminopeudella tukevia liittymiä kotikäyttöön. Liittymän nimi on DNA Netti 4G Max, jossa liittymän nopeutta ei rajoiteta.
Liittymän mukana tuleva ZTE MF286 mahdollistaa enintään 300Mbit/s latausnopeuden, mutta käyttämällä toista päätelaitetta tällä liittymällä on mahdollista saada liittymästä enimmäisnopeuden.
DNA:lla on myös vastaavasti 4:n kantooaallon mobiiliverkkoa jo saatavilla nostamassa kapasiteettia ruuhka-alueilla. DNA:lla ei on käytössä 2100Mhz+1800Mhz+2600Mhz+800Mhz taajuuksia 256QAM modulaatiota käyttäessä omalla verkkoalueellaan.
Lisäys 19.5.2018: Viimeisenä operaattorina Telia tarjoaa nyt 450Mbit/s liittymiä
Teleoperaattori Telialla tuli viimeisenä 5G-valmiudessa oleva liittymä nimellä RAJATON 300M+ , jolle luvataan maksiminopeutta 450Mbit/s asti ja pääsyn 5G-verkkoon kun tämä otetaan käyttöön. Sentään Telia vielä mainostaa 300M+ nopeutena, vaikka liittymällä mahdollista saada suurempia nopeuksia.
Suomen Yhteisverkon eli DNA:n ja Telian yhteisellä verkkoalueella on mahdollista saada jaetulla taajuusalueella 4G+ eli useimmilla taajuuksilla jopa 600Mbit/s nopeuksia DNA:n liittymillä ja 500Mbit/s nopeuksia Telian liittymillä.
Päätelaitteet
Meillä on tullut Suomeen tänävuonna yhteensopivia päätelaitteita, yksi näistä on Netgear MR1100 ja toinen on Elisalla esimerkiksi myynnissä oleva Huawei B618s. Näissä erona siis se että Netgearin laite tukee 1Gbit/s latausnopeutta ja 150Mbit/s lähetysnopeutta kun Huawein laite vaan 600Mbit/s latauspuolelta ja 50Mbit/s lähetyspuolelta. Hintaa molemmille on suurinpiirtein sama, 350€.
Tässä ei kannata heti katsoa noita nopeuslukuja, kun todellinen nopeus jää alle 600Mbit/s latauspuolelta melko varmasti. Netgear sopii paremmin matkakäyttöön akun takia, mutta Huawei sopii paremmin kotikäyttöön sen rakenteen takia ja lisäksi tukee jopa 64 päätelaitetta samaanaikaan WLAN-verkossa, kun Netgearissa se on rajoitettu 32:teen.
Netgearilla on mahdollista saada hieman nopeammin lähetysnopeutta, sillä se tukee 2:den samanaikaisen taajuuden lähetysnopeutta, jota voidaan esimerkiksi hyödyntää Yhteisverkon verkossa. Myös 64QAM-modulaation lähetyspuolella nopeuttaa Elisankin verkossa hieman lähetysnopeutta verrattuna Huawein päätelaitteeseen, joka ei tue sitä.
Netgearilla Ethernet-porttien kautta ei ole mahdollista saada 1Gbit/s nopeuksia vaan nopeus on saavutettavissa vain USB-C -kaapelia käyttäen ainoastaan. Tämä liittyy laitteen ominaisuuksiin.
Yhteenveto
Mobiiliverkko on kehittynyt tällä vuosikymmenellä nopeasti ja kuuluuvudet ovat moninpaikoin parantuneet. Lisäksi mobiiliverkon nopeuksien vaihteluvälit ovat kasvaneet huimasti ja uskon että 5G:n puolella on samaa. Keskiarvo nopeus kuitenkin nousee, mutta silti meille tulee jäämään katvealueita, joissa mobiiliverkko ei tule toimimaan kuten markkinoidaan.
Itse en ollenkaan pidä 5G:ksi markkinointi tätä 4G+ -verkkoa, mutta tätä tehtiin jo 3G:stä siirtyessä 4G:lle kun 3G:n Dual Carrier -verkkoa mainostettiin 4G:ksi. Ja samalla mainostettiin Aitoa 4G-verkkoa. Eli käytännössä kaikki tämä on markkinanimiä eikä mitenkään mobiiverkon uudesta tekniikasta sinänsä. Tietysti maksiminopeudet nousevat mutta vaihteluvälikin on kasvanut.
Päätelaite puoleen kannattaa satsata ja hankkia päätelaite, joka mahdollistaa suuremmat lataus että lähetysnopeudet kuin oma liittymä sallii. Näin tämä mahdollistaa paremmin liittymäsi maksiminopeuden hyödyntämisen.
Artikkelia on päivitetty 19.5.2018: Lisättynä Telian uudet liittymät