Operaattorit markkinoivat 4G-liittymiä pääsääntöisesti maksiminopeuksilla. Sopimusehdoissa operaattorit ilmoittavat liittymille vaihteluvälin, joka alkaa pääsääntöisesti 5Mbit/s (Telialla 10Mbit/s) ja päättyy maksiminopeuteen. Elisa ja DNA asettavat eri nopeuksiset liittymät eri laatuluokkiin (QCI), joiden avulla priorisoidaan kuinka paljon tukiasema antaa radioresursseja käyttöön. Telia ei priorisoi 4G-liittymiä, vaan kaikki liittymät ovat samassa QCI 9-laatuluokassa ja jakavat radioresurssin tasaisesti. Radioresurssin priorisointi on tärkeää jo pelkästään siksi, että puhelut toimivat pätkimättä mobiiliverkoissa. Laatuluokissa on myös eroja viiveen ja pakettihäviön hallinnan suhteen.
Esimerkiksi QCI 7 on paras kotikäyttöön, koska siinä pitäisi olla paras viive suhteessa muihin luokkiin. Taulukossa on myös viranomaiskäyttöön mahdollisesti tarkoitetut laatuluokat 65, 66, 69 ja 70.
Traficom on määrittänyt kannanotossaan säännöt millä tavalla laatuluokkia saa käyttää. Esimerkiksi yritysliittymiä ei saa priorisoida kuluttajaliittymien ohi.
Sisällysluettelo
Elisan laatuluokat
Tässä taulukossa on Elisan käyttämät QCI-laatuluokat liittymien maksiminopeuksien mukaan. Painokerroin kertoo kuinka paljon maksimissaan laatuluokka saa
enemmän resursseja kuin matalin laatuluokka (9). Esimerkiksi 300Mbit/s liittymä saa maksimissaan 6 kertaa enemmän radioresursseja kuin 50Mbit/s liittymä ruuhkatilanteessa.
Painokerroin voi vaihdella alueittain ja muuttua dynaamisesti.
| Liittymän maksiminopeus (Mbps) | Liittymän QCI-luokka | Maksimi painokerroin |
|---|---|---|
| 10 / 50 | 9 | – |
| 100 / 150 / 200 | 8 | 2 |
| 300 | 7 | 6 |
| 600 / 1000 | 6 | 9 |
VoLTE-puhelut priorioidaan dataliikenteen ohi. Sen laatuluokka on 1.
DNA:n laatuluokat
Tässä taulukossa on DNA:n käyttämät QCI-laatuluokat liittymien maksiminopeuksien mukaan. Painokerroin kertoo kuinka paljon maksimissaan laatuluokka saa
enemmän resursseja kuin matalin laatuluokka (9). Esimerkiksi 400Mbit/s liittymä saa maksimissaan 6 kertaa enemmän radioresursseja kuin 50Mbit/s liittymä ruuhkatilanteessa.
Painokerroin voi vaihdella alueittain ja muuttua dynaamisesti.
| Liittymän maksiminopeus (Mbps) | Liittymän QCI-luokka | Maksimi painokerroin |
|---|---|---|
| 10 / 50 / 100 / 150 | 9 | – |
| 200 / 300 | 8 | 2 |
| 400 / 600 | 7 | 6 |
| 1000 | 6 | 9 |
VoLTE-puhelut priorioidaan dataliikenteen ohi. Sen laatuluokka on 1.
Testi Elisan Nokia-verkossa
Testasimme Elisan 50M, 200M, 300M ja 1000M-liittymien radioresurssien jakoa Elisan Nokia-verkossa. Käytimme testilaitteina Essential Phonea, OnePlus 7 Pro 5G:tä, Sony Xperia XZ2:sta ja Sony Xperia 1:stä. Testisovelluksena käytimme Network Signal Gurua. Testissä kuormitimme mobiiliverkkoa täysillä lataamalla Funetin FTP-palvelimelta tiedostoa aiheuttaen verkolle ruuhkatilanteen.
Yhden kantoaallon (20MHz / n.100 radioresurssiblokkia) jakaantui seuraavasti:
| Liittymän QCI-luokka | Resurssin määrä (RB) per 20MHz |
|---|---|
| 9 | 5 |
| 8 | 10 |
| 7 | 30 |
| 6 | 45 |
Testasimme myös kahden kantoaallon (20MHz+20MHz eli 200 radioresurssiblokkia), joka jakaantui vastaavasti tasaisesti. Käytännössä kahdella taajuudella oli tuplasti enemmän resursseja kuin yhdellä taajuudella.
Kaksi saman laatuluokassa olevaa liittymää jakaa radioresurssin puoliksi.
Nopeustesti Elisan Huawei-verkossa
Testasimme myös resurssijakoa Elisan Huawei-verkossa. Valitettavasti Network Signal Guru-sovellus ei näyttänyt oikein todellisia resursseja mitä verkossa on käytössä. Kuitenkin yhden taajuuden nopeustestissä on selvästi nähtävissä, että mobiiliverkko antaa nopeammalle liittymälle suhteessa enemmän radioresurssia kuin hitaammalle liittymälle saatujen nopeuksien perusteella.
Kahden taajuuden testissä oli Huawein verkon käytöksessä poikkeavuutta verrattuna Nokian verkkoon. Huawein 4G-verkko antaa täyden nopeuden 50Mbit/s liittymälle ja jopa enemmän nopeutta kuin 200Mbit/s liittymälle. 300Mbit/s liittymällä oli havaittavissa pientä burstia varsinkin latauksen alussa, jonka jälkeen nopeus tasaantui. Huawein verkko toimi siis hieman eri tavalla useammalla kantoaallolla testattaessa verrattuna Nokian verkkoon.
Yhteenveto
Elisan kaikissa 4G-liittymissä on sama nopeuden vaihteluväli 5-XMbit/s, mutta liittymien välillä voi olla isojakin eroja ruuhkatilanteessa. Nopeammat liittymät maksavat enemmän, mutta kalliimmasta liittymästä voi olla hyötyä ruuhkatilanteessa, koska liittymän QCI-laatuluokista johtuvan painokertoimen avulla nopeampi liittymä saa suhteellisesti enemmän radioresursseja kuin hitaammat liittymät. Tässä voi tosin olla pieniä alueellisia eroja riippuen siitä onko verkko rakennettu Huawein tai Nokian tekniikalla.
Artikkelia muokattu 21.2.2020: Lisätty maininta mahdollisesta painokertoimen vaihtelusta. Lisäksi 100M nopeusvaihtoehto on poistettu DNA:n laatuluokkataulukosta.
Artikkelia muokatti 2.10.2022: Päivitetty DNA:n QCI-laatukategoriat
Torrent liikenne varmasti luokassa ö 🙂
Kiitos kattavasta testistä! 👍🏻 Näitä lukee mielellään.
Hei! Kiitokset mainiosta testistä. Mistä voin muuten selvittää kummalla tekniikalla alueeni verkko on rakennettu?
Mikä on tilanne 5G-liittymien priorisoinnin suhteen? (Esim. ”kiinteä” vs. liikkuva ja erot eri operaattorien välillä.) Erityisesti kiinnostaa myös onko Telia alkanut priorisoida vai ei.
Pystyisittekö tutkimaan, onko Elisan 200 Mbit/s rajattoman 4G-liittymän lähetysnopeus rajoitettu 10 Mbit/s ja jos on niin mistä syystä? Liittymähinnaston mukaan jopa hitaammassa 150 Mbit/s liittymässä lähetys on 50 Mbit/s. Haiskahtaa keinotekoiselta ei-tekniseltä rajoitukselta, jollaista ei toisten operaattorien vastaavissa liittymissä ole.
Elisa myynyt kahta eri liittymätyyppiä 200 Mbit/s nopeudella joko 10 Mbit/s tai 50 Mbit/s lähetysnopeudella. Ainakin nämä edullisemmat liittymät myyty 10 Mbit/s lähetysnopeudella tietääkseni. Kannattaa kysyä tätä Elisalta vaikka asiakaspalvelusta minkälainen liittymä sinulla on. Verkko kyllä kykenee korkeampaan lähetysnopeuteen mutta Elisa on halunut rajoittaa lähetysnopeutta liittymätyypeissään.
Mulla on ollut Elisan 50M 4G-liittymä ja vanha Huawei B315 modeemi ADSL-liittymän lisänä. 4G on aina ollut luokattoman huono. Iltaisin alle 1Mb/s latausnopeus.
Tympäännyin ADSL:n hitauteen ja päätin panostaa. Ostin suunnattavan kattoantennin, Huawei B818 3CA 4G-modeemin ja hommasin Elisan 600M 5G liittymän tämän artikkelin innoittamana, koska siinä pitäisi olla korkein laatuluokka.
Pääsin öisin parhaimillaan 100Mb/s nopeuksiin. Päivisin nopeus on ollut 10-60Mb/s välillä. Kokeilin käännellä katolla suunta-antennin kolmeen tukiasemaan mitä tässä ympärillä on. Matkaa kaikille tukiasemille on noin 3km ja tukevat B3+B20 taajuuksia.
Selvittelin Elisan teknisen tuen kanssa asiaa josta sain tiedon että käyttämäni tukiasema on todella ruuhkainen ympäri vuorokauden molemmilla taajuuksilla. Sain vinkin vaihtaa toiseen tukiasemaan jossa samat taajuudet mutta vähän vähemmän ruuhkaa. Lisäksi kysyin, että onko 50M ja 600M liittymillä mitään eroa, siis että saako 600M liittymä enemmän prioriteettiä ruuhkatilanteessa ja minulle vastattiin että ei priorisoida koska se on laitonta.
Meinasin jatkaa vielä testailua, mutta tuloksia pitää arvioida aika pitkällä aikavälillä ennen kuin voi vetää johtopäätöksiä koska on niin monta muuttujaa (Antennin vahvistus, modeemin tekniikka, missä taajuudessa modeemi on kiinni mittauksen aikana, mikä mahtaa olla verkon ruuhka tilanne jne).
Tämä artikkeli on nyt vähän ristiriidassa tämän Elisan tuen tiedon kanssa. Siis onkohan priorisointia olemassa vai ei?
Valitettavasti Elisan asiakaspalvelu on antanut sinulle väärää tietoa. Priorisointi on sallittua ja tämä myös ilmenee Traficomin päätöksestä, johon tässä artikkelissa on viitattu. Traficomin
päätöksen voi lukea asiasta: https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/regulation/Verkkoneutraliteettikannanotto-mobiililaajakaistaliitymista.pdf
Elisa myös kertoo priorisoinnista ja sen käytöstä palvelukuvauksensa erityisehdoissa. Asiasta voi lukea tarkemmin Elisan dokumentista (kohdassa Palvelun käyttö):
https://elisa.fi/attachment/content/Elisan-matkaviestinpalveluiden-erityisehdot.pdf
Siinä kerrotaan seuraavasti: ”Elisa voi priorisoida puhe- ja signalointiliikennettä tiedonsiirtoyhteyksiin nähden. Elisa voi myös
priorisoida liittymien tiedonsiirtoyhteyksiä siten, että korkeamman nopeusluokan liittymä saa
suuremman nopeuden. Elisa voi priorisoida liittymien vastetta eli latenssia eri liittymien välillä.
Latenssilla tarkoitetaan tiedonsiirtopaketin etenemiseen kuluvaa aikaa.”
Kiitos näistä! Elisan aspa soitti uudestaan ja pääsin kysymään tuosta erityisehtojen mainitsemasta priorisoinnista.
Minulle kerrottiin, edelleen että priorisointia ei tehdä ja että liittymien nopeuserot selittyy sillä että esim. 50M liittymä toimii samalla taajuusalueella kuin moni muu edullisen 4G-liittymän omistaja ja sitä kautta tietylle taajuudelle syntyy ruuhkaa. Suuremman nopeuden liittymät toimivat korkeammalla taajuudella ihan jo sen takia että saadaan (edes teoriassa) toimitettua se luvattu nopeus. Nämä liittymät on kalliimpia ja siksi korkeilla taajuuksilla on vähemmän ruuhkaa.
Kysyin myös, että onko hänellä tietoa eri liittymien QCI-arvoista mutta hän ei ollut ikinä kuullutkaan QCI-arvoista. Näin ollen en myöskään ole ihan vakuuttunut yllä olevasta vastauksesta.
Pitänee vain luottaa omiin testeihin ja katsoa, että onko 50M ja 600M liittymillä eroa.
En usko hetkeäkään tuota vastausta. Ei liittymiä pakoteta tietyille taajuuksille vain nopeusluokan takia. Traficomin linjaus on se, jonka mukaan priorisointia tehdään.
Liittymien nopeusprofiileilla ei ole mitään tekemistä käytettyjen taajuuksien kanssa. Voit itsekin vaihtaa modeemistasi käyttämäsi taajuuden ihan siihen mihin haluat, riippumatta siitä onko liittymäsi 50M tai 1000M. Carrier Aggregationin (CA) avulla saadaan lisäksi käyttöön useampi taajuus samaan aikaan.
On tietysti surullista, että asiakaspalvelusta kerrotaan täysin virheellistä tietoa asiakkaalle. QCI-luokat ovat hyvin tekninen asia, joten ymmärrän hyvin, että asiakaspalvelijat eivät ole siitä tietoisia. Mutta sen verran heitä pitäisi kyllä kouluttaa, että ovat tietoisia liittymien eroista. Tärkeää olisi myös, että sanoisivat sitten suoraan, että eivät tiedä eivätkä yritä keksiä täysin virheellisiä selityksiä asioille.
Aikoinaan Elisan yritysliittymiä priorisoitiin kuluttajaliittymien ohi, mutta sitten tämä muuttui laittomaksi. Sen jälkeen priorisointia on tehty liittymien nopeuksien mukaan, riippumatta siitä onko liittymä kuluttajan tai yrityksen käytössä.
Artikkelissa näyttäisi olevan virhe DNA:n QCI-laatuluokissa.
Tekstin mukaan ”300Mbit/s liittymä saa maksimissaan 6 kertaa enemmän radioresursseja kuin 50Mbit/s liittymä ruuhkatilanteessa.” Tekstin alapuolella olevan taulukon mukaan 300Mbit/s-liittymän maksimi painokerroin on vain 2.
Kumpi noista pitää paikkansa?
Kyllä, tässä oli jäänyt virhe kun taulukkoa on päivitetty ajantasalle eli QCI -kategoriat oli DNA:lla muuttuneet niin että 300Mbit/s on laskettu QCI 8 luokkaan, ennen oli QCI 7 jolloin 6 kertaa enemmän resurssia on saanut.
Jos ostat 1000M-liittymän jossa QCI on 6 ja Packet Delay Budget (PDB) on 300ms, onko sillä käytännössä ruuhkatilanteessa suurempi ping kuin QCI7-liittymällä? Ja eikö QCI6-liittymällä pelatessa mene tarvittaessa paketit QCI 7:lla jonka PDB on 100ms ? Toisaalta QCI6-liittymän suurin sallittu packet loss on pienempi kuin QCI7-liittymässä.
PDB tarkoittaa suurinta sallittua viivettä UE:n ja PGW/PCEF:n välillä, tarkemmin: ”98 percent of the packets that have not been dropped due to congestion should not experience a delay exceeding the QCI’s PDB”
https://jwcn-eurasipjournals.springeropen.com/articles/10.1186/s13638-016-0565-9