100Mbit/s toimiva netti – valokuidulla, kaapelinetillä, VDSL2:sella vai 4G:llä?

Meillä Suomessa internet-yhteyttä toteutetaan useilla eri tekniikoilla kotiin asti. Eri tekniikoilla on tietynlaisia ominaisuuksia, jotka tarjoavat tietynlaisia etuuksia mutta myös aiheuttavat silloin tällöin harmia.  Kaikista artikkelin yhteystyypeistä markkinoidaan 100Mbit/s nopeudella, vaikka toteutuneet nopeudet voivat olla paljon alhaisempia. Pyrin tässä artikkelissa kertomaan eri tekniikoiden eroja.

Suomessa meillä on käytössä seuraavanlaisia tekniikoita, joilla 100Mbit/s yhteyttä voidaan toteuttaa:

  • Valokuitu (FTTH) tai Valokuitu (FTTB) Ethernetillä
  • Valokuitu (FTTB/FTTC) Kaapelinetillä (DOCSIS)
  • Valokuitu (FTTB) VDSL2-tekniikalla (Valokuitu taloyhtiöjakamoon)
  • Valokuitu (FTTC) VDSL2 (Valokuitu korttelijakamoon)
  • Mobiililaajakaista 4G

Mitä enemmän valokuitua sitä vakaampi yhteys – näin se vain on. Eli kun valokuitu tulee kotiin asti suoraan niin yhteys on kaikkein vakain, mutta yleensä tällöin on maksettu muutaman tuhannen euron avausmaksuja. Valokuitua kotiin tulee pääsääntöisesti vain omakotitaloalueilla ja kerrostaloissa se tuodaan vain talonjakamoon asti, sillä sisäkaapelointi on usein tehty Ethernetillä, puhelinkaapeloinnilla tai koaksaalikaapelointi (kaapeliTV). Ethernetillä kaapeloitu on kyllä hyvin luotettava alle 100M matkalla ja toimii loistavasti useissa kohteissa, koska se on edullisempi lyhyillä matkoilla verrattuna valokuituun.

Valokuidun saatavuus 2017 kotitalouksiin. Tämä sisältää myös muilla tekniikoilla olevat saatavuudet kunhan 100Mbit/s voidaan saavuttaa VDSL tai kaapelimodeemi-tekniikalla. Huomattavaa on se että meillä Suomessa on heikosti saatavuutta kuin muissa Pohjoismaissa. Lähde: Viestintävirasto

Valokuitu kotiin (FTTH) tai rakennukseen (FTTB Ethernetillä)

Aloitetaan ensimmäisenä valokuidusta, eli valokuitu kotiin toteutettu (FTTH, Fiber to the home) tai valokuitu toteutettuna rakennukseen (FTTB, Fiber to the building), taloyhtiöissä siis taloyhtiön jakamoon, josta tekniikkaa jatketaan sisäverkossa kuparitekniikalla pääasiassa. Tätäkin voidaan toteutta puhelinkaapelilla (VDSL2) tai Ethernettinä, josta Ethernet-kaapelointi on laadukkaampi valinta. Vanhempaa puhelinkaapelointia käytetään paljon vanhemmissa rakennuksissa.

Tämä valokuitu on yhteystavasta kaikkein laadukkainta mitä tarjolla saa ja nopeutta saadaan helposti nostettua 1Gbit/s nopeuksiin ja tulevaisuudessa entistä nopeammin ilman suurempia kustannuksia. Huonona puolena on heikko saatavuus ja korkeat rakennuskustannukset. Kun valokuitu on valmis niin, sillä voidaan siinä kapasiteettia riittää hyvin tulevaisuuden tarpeisiin. Monet ennusteet sanovat että tiedonsiirtokapasiteetti riittää reilusti 50-vuodeksi. Lisäksi valokuitu kun ei käytä sähköä niin se on todella edullista ylläpitää, mutta sen korjauskustannukset ovat kalliita mikäli se vaurioituu.

Harmillista että valokuitudun tarjonta kuitenkin Suomessa on vielä todella heikkoa, mutta toisaalta valokuitua ei rakenneta oikein ihan alle tuhannella eurolla kotiin asti.

Valokuitua myydään eri operaattoreilla eri markkinointinimillä, Elisalla mm. nimellä kotikuitu ja Telialla Yhteys Kotiin (valokuitu).

Hyvää

  • Nopea, helposti 1Gbit/s nykytekniikalla ja edullisesti. Tulevaisuudessa helppo päivittää 100Gbit/s nopeuksiin.
  • Pitkä-ikäinen ja ei tarvitse huoltaa. Jopa 50-vuodeksi riittävä tiedonsiirtokapasiteetti

Huonoa

  • Itsestään valokuitu ei ole kallista, mutta sen kaivaminen/auraaminen maanalle maksaa paljon.
  • Viankorjaukset kalliita, mikäli tulee ongelmia, esimerkiksi kuitukatkot
  • Peruskansalaiselle vaikea käsiteltävä, joten ammattilaisen tulee asentaa tämä

Valokuitu rakennukseen tai kortteliin FTTB/C kaapelinetillä (DOCSIS)

Kaapelinetti toteutetaan koaksaalikaapelilla (TV-kaapelilla) huoneistoon. Se on yksi edullisempia tapoja toteuttaa 1Gbit/s yhteys vanhempiin rakennuksiin, sillä niissä on jo TV-kaapeloinnit valmiina. Monet koaksaali-verkot ovat saneraattuja ja näin tarjoavat laadukkaan yhteyden kotiin ilman suurempia remonttia verkoissa.

TV-kaapeliverkot alunperin  rakennettiin yksisuuntaisesti ja se on jaettua. Joissakin rakennuksissa tämä on rakennettu rasiasta-rasiaan piirinä, joka aiheuttaa nettiyhteyksissä ongelmia, sillä kaikki samassa linjassa jakavat samaa yhteyttä. Mikäli yhdellä tässä samassa linjassa tulee häiriötä, niin se näkyy tuntuvasti naapureilla. Tämä riippuu paljon miten rakennuksen koaksaaliverkko on rakennettu ja ylläpidetty.

Hyvää

  • Lähes jokaisessa talossa on valmiina TV:tä varten koaksaaliverkko
  • Helppo ottaa käyttöön edellä mainituista syistä ja on edullinen
  • Tarjoaa jopa 1Gbit/s helposti ja päivitettävissä 10Gbit/s nopeuksiin asti.

Huonoa

  • Koaksaaliverkon rakenne ja kunto vaikuttaa paljon yhteyden toimivuuteen
  • Usein jaettu yhteys naapurin kanssa voi aiheuttaa nopeuden laskua erityisesti ruuhka-aikana, mikäli naapurit ovat samassa linjassa
  • Useimmiten epäsymmetrinen yhteys tekniikan rajoitteen takia.

Valokuitu VDSL2-tekniikalla rakennukseen (FTTB) tai korttelijakamoon (FTTC)

Puhelinkaapelilla toteutetut verkot ovat todella yleisiä kerrostaloissa, jossa on vanha puhelinkaapeloituverkko. Ennen kuin rakennukseen tulee suurempaa remonttia tämä on ainoa kustannustehokas-tekniikka ellei alueella ole tarjolla kaapelinetillä toteutettavaa yhteyttä ja talossa ole toimivaa koaksaaliverkkoa.

VDSL2-perustuu siihen että puhelinkaapelissa nostetaan taajuutta korkeammalle mitä ADS2-tekniikassa voitiin aikaisemmin käyttää nostaen näin maksiminopeutta. Kuitenkin korkeampi taajuus vaimenee nopeammin, joten tästä syystä linjan tulee olla lyhyt. 100Mbit/s tavoittamiseksi puhelinkaapelin tulee olla vajaa 500m pitkä. Tämä voi toimia hyvin taloyhtiöissä, jossa valokuitu on toimitettu taloyhtiöjakamoon.

VDSL2-nopeuden riippuvuus puhelinkaapelin pituuden kanssa

VDSL2 verkkossa yhteys on valokuitua korttelijakamoon asti ja siitä puhelinkaapelilla loppumatkan. Nopeus tässä vaihtelee puhelinkaapelin kunnon ja linjan pituuden mukaan. Yhteyttä myydään joko 30Mbit/s (ennen 50Mbit/s) ja 75Mbit/s (ennen 100Mbit/s) maksiminopeudella. Elisa markkinoisi tätä kuitenkin ”jopa 100Mbit/s nopeudella) toimivaksi ilman asennuskuluja vaikka toteutuvat nopeukset ovat useinkin paljon matalammat.

Kuitenkin VDSL2 on toimiva tekniikka, kunnes valokuitua saadaan kotiin asti toimitettuna. Luultavammin tämä tekniikka korvautuu kuitenkin 2020-luvun aikana mobiiililaajakaista 5G:nä.

Tulevaisuudessa VDSL2 voisi vielä päivittää VPLUS:ksi tai G.Fast-tekniikkaan, jolloin nopeutta saadaan enemmän. VPLUS toimii vielä hyvin lyhkäsillä matkoilla omakotitaloalueilla tarjoten jopa 300Mbit/s nopeutta, mutta G.Fastin 1Gbit/s nopeus vaatisi jo että valokuitu tulisi rakennukseen ja puhelinkaapelin pituus olisi enintään 200 metriä että toimisi nopeasti.

Hyvää

  • Puhelinverkko löytyy useissa taloissa jo valmiina
  • Helppo päivittää ADSL2 -> VDSL2:seksi vain päivittämällä päätelaitteet ja tuoman valokuitu tarpeeksi lähelle

Huonoa

  • Puhelinverkon pituus ja kunto vaikuttaa toteutuviin nopeuksiin
  • Useimmiten epäsymmetrinen yhteys tekniikan rajoitteen takia.

Mobiililaajakaista 4G

Mobiililaajakaistana tunnettu 4G, joka kykenee toimittamaan tällä hetkellä teknillisesti jopa 1Gbit/s yhteyksiä langattomana tukiasemasta kotiin. Kuitenkin nopeus tulee olemaan paljon alempi mitä markkinoitunopeus, sillä kun jaetaan radioyhteyden yli tiedonsiirtokapasitettia niin siihen vaikuttaa moni asia: sijainti tukiasemasta, päätelaitteet, verkon kuormituksen määrä jne… (Lista on todella pitkä).

Pääasiassa yhteyttä markkinoidaan 100Mbit/s nopeudella, vaikka todellinen nopeus tulee olemaan paljon matalampi. Huomaathan, että sopimuksessa vaihteluväli on usein 5-100Mbit/s välillä, eli 5Mbit/s on se alaraja. Mobiililaajakaista voi tuntua todella edulliselta verrattuna kiinteät laajakaistat ja mobiililaajakaistan voi ottaa helposti mukaan minne menetkin, myös ulkomaille. Huonona puolena on se että yhteyden nopeutta ei voi ennustaa eikä sen toimintavarmuutta, sillä se vaihtelee usein. Tämä myös tuo operaattorillekin paineita rakentaa verkkoa, sillä operaattorinkin on vaikea ennustaa käyttäjämääriä ja yhteyden tulisi toimia kaikkialla hyvin.

Tässä pari vinkkiä mobiililaajakaistan hankintaan. Mobiililaajakaistan hankinnassa ja toimivuudessa ei ole mitenkään yksinkertaista, joten varaa itsellesi aikaa tai pyydä jotakin tuttua tekemään tämän puolestasi. Toimivuus vaihtelee todella paljon eri kohteiden välillä.

Hyvää

  • Saatavuus kaikkialla missä matkapuhelinverkko toimii Suomessa
  • Liikkuu mukanasi minne vain, myös ulkomailla
  • Edullinen hinta
  • Ei vaadi ylimääräistä asennusta, modeemi päälle ja netti toimii

Huonoa

  • Nopeus mitä on vaihtelee suuresti alueen välillä. Paikoitellen yhteys voi olla kovasti ruuhkaantunut
  • Liittymän maksiminopeus harvoin saavutettavissa ja iltaisin nopeus laskee huomattavasti
  • Viive voi vaihdella suuresti ja yhteys olla epävakaa

Tarkista kuuluvuus

Tarkista mobiiliverkon kuuluvuus omalla alueellasi ja tukiaseman sijainnin. Tämän kuuluvuuden voit tarkistaa operaattorien kuuluvuuskartoista Telialla, Elisalla ja DNA:lla. Pyydä tietoa teleoperaattorien asiakaspalvelusta, missä on lähimmät tukiasemien sijainnit ja suuntaukset.

4G-verkon peittoalue olisi teoriassa kuvan mukainen, mutta muista testata käytännössä. Tämä tieto on Monitori-palvelusta

Itse en ole pitänyt erityisemmin operaattorien omista kuuluvuuskartoista, vaan käyttänyt mielummin yhteisön ylläpitämää CellMapper-karttaa, jossa on lähes kaikki 4G-tukiasemat kartalla ja niiden suuntaukset. Valitse alueeltasi pari tukiasemaa ja tarkista mistä tukiasemasta on peittoa. Tarkista myös mitä taajuuksia tai taajuusyhdistelmiä nämä tukevat. Nykyisin tukiasemissa on usein kaksi tai jopa 4 eri taajuutta, joten parhaimman toimivuuden saa näissä että olisi 4:n taajuuden samanaikaisesti tukeva 4G-päätelaite. Näin voit käyttää tukiaseman resurssia tasaisesti ja saat parhaimman tiedonsiirtonopeuden mikä mahdollista.

Mikäli tukiasema on hyvin kaukana, niin voi olla että tarvitset suunta-antennia. Näissä asioissa kannattaa keskustella erilaisissa foorumeilla. Esimerkiksi IO-TECH.FI -foorumilla saat hyvin apua.

Testaa yhteyden toimivuus puhelimellasi

Puhelimesi on näppärä väline – onhan sinulla jo 4G-liittymä siinä? Testaa sillä nopeutta Speedtest-sovelluksella esimerkiksi eri kellonaikoina mitä nopeuksia saat ja kirjaa ylös muutaman päivältä esimerkiksi. Mikäki tuntuu että saat hitaita nopeuksia, kokeile toisen operaattorin liittymää. Prepaidit ovat todella helppo hankkia mm. R-kioskista ja niillä on helppo testata nopeuksia alueellasi.

Mikäli puhelimella toimii hyvin voi luvata että mobiililaajakaistakin toimii hyvin kunhan on oikea päätelaite kotona. Muista myös että päätelaitetta ei kannata laittaa metallikaappiin vaan pitää se lähellä ikkunaa. Pyydä apua tässä erilaisilta foorumeilta, sillä sieltä saat kullanarvoisia vinkkejä miten saat mobiililaajakaistan toimimaan kotonasi parhaiten.

Ongelmia mobiililaajakaistan kanssa?

Mikäli sinulla on ongelmia mobiililaajakaistan kanssa, niin älä jää ongelmiesi kanssa yksin. Muistathan, että sopimuksen mukainen nopeus 5Mbit/s tulee pääsääntöisesti täyttyä. Olen kirjoittanut erillisen artikkelin, joka voi auttaa ongelma tilanteissa kuuluvuuden ja nopeuden kanssa.

Ole yhteydessä teleoperaattoriin ja ole aktiivinen keskustelemassa ongelmien kanssa, sillä et ole yksin ongelmien kanssa. Kokeile myös teleoperaattorin vaihtoa, sillä toinen voi toimia paremmin. Mikäli aluellasi on suurempi ongelma yhteysnopeuksien kanssa, suosittelen nopeaa valokuitua kotiin.

Yhteenveto

Ei ole ainoata oikeaa tekniikkaa toteuttaa 100Mbit/s yhteyttä toimivana. Kaikki näistä edellämainituista tekniikoista toimivat, mutta hinta on yksi tärkein tekijä. Valokuitu toteuttaa parhaiten 100Mbit/s yhteydet ja nopeammatkin, mutta sen rakennus on todella hidasta ja se on myös todella kallista, joten meidän on käytettävä vielä pitkään näitä muita tekniikoita tarjoamaan nopeampia yhteyksiä.

Vastaa