Koti » Valokuitu korttelijakamoon vai rakennuksen suoraan?

Valokuitu korttelijakamoon vai rakennuksen suoraan?

  • tehnyt

Tällä hetkellä Suomessa teleoperaattorit pyrkivät korvaamaan puhelinkaapelointia valokuidulla korttelijakamoon asti (FTTC). Korttelijakamo on paikka, minne nykyiset puhelinkaapeloinnit on kytketty. Tästä jakamosta sitten on kaapeloitu jatkoyhteydet aina teleoperaattorin runkoverkkoon asti. Useimmat teleoperaattorit korvaavat korttelijakamoita yhdistäviä puhelinkaapelointeja valokuidulla, jotta voidaan nostaa loppukäyttäjän nopeuksia 24 Mbit/s ADSL:stä jopa 100 Mbit/s VDSL2-yhteydeksi. Tämä toimenpide tapahtuu pääasiassa teleoperaattorin verkossa ja useimmilla asiakkailla voi vaatia vain päätelaitteen (modeemin) vaihdon korkeintaan.

Mikä on VDSL2?

VDSL2 (Very-Hight-Bit-Rate Digital Subscriber line) on puhelinkaapeloinnissa käytettävä tekniikka, jolla mahdollistetaan lyhyillä matkoilla nopeampi yhteyksiä vanhoja puhelinkaapeleita käyttäen. VDSL2-tekniikalla voidan toteuttaa noin kilometrin matkalla nopeampia yhteyksiä kuin ADSL/2+ tekniikkaa käyttäen. Yli kilometrin matkalla VDSL2 on hitaampi kuin ADSL, johtuen puhelinkaapelin vaimennuksesta, joten tästä syystä sitä ei tarjota pidemmille matkoille.

 

Puhelinkaapeloinnin pituuden vaikutus verkkoyhteyden nopeuteen. Lähde: Increase Broadband Speed

Yllä oleva kuvaaja kuvaa hyvin puhelinkaapelin pituuden vaikutuksen nopeuteen. Tämä on teoreettinen, sillä nopeuteen vaikuttaa moni muukin tekijä esimerkiksi puhelinkaapelin kunto.

Miksi ei kerralla valokuitua kokonaan?

Palataan takaisin otsikon aiheeseen, eli onko tässä VDSL2-päivityksessä järkeä, sillä on jo nykyisinkin mahdollista hyvällä investoinnilla tehdä valokuituverkko, jossa riittää kapasiteettia seuraavaksi 50 vuodeksi vähintään. Itsellä on monta hyvä syytä miksi rakentaa kerralla vähän isommalla investoinnilla, kuiten tehdä halvalla virityksen, joka ei kestä kauan. 100Mbit/s nopeus ei tule riittämään tulevaisuudessa, sillä jos historiaa katsotaan pidemmälle, niin ennuste sanoisi tällä hetkellä vuonna 2025 olisi tarve jo 1Gbit/s nopeuksille ihan peruskäytölle.

Yhteysnopeuden kasvu perus ja tehokäyttäjillä. Lähde: Kuitu16.fi

Eli kirjoitushetkellä VDSL2 olisi väliaikainen tekniikka vajaa 10 vuoden ajaksi? Vai invesoitaisiinko kerralla pari tuhatta euroa per asukas ja kerralla asennettaisiin nopea ja luotettava valokuitu, joka sitten kestää 50 vuoden ajan? Mikäli asuinalueellasi teleoperaattorilla ei ole kiinnostusta valokuidun rakentamiseen, suosittelen tutustumaan erilaisiin avoimenkuidun malleihin. Blogissani on siitä erillinen artikkeli.

Toinen paras puoli valokuidussa on se että etäisyys jakamosta ei vaikuta yhteysnopeuteen. Valo kulkee valokuidussa kyllä 100 km päähän ilman mitään ongelmia. Tähän verrattuna puhelinkaapelissa on aina alueen asukkaat eriarvoisessa asemassa, sillä puhelinlinjan pituus vaikuttaa nopeuteen.

Entäs se 5G, joka tulee vuosikymmenen vaihteessa?

Niin se 5G taas kerran – Nopeus on riippuvainen edelleen fysiikan lain mukaisesti sijainnista tukiasemaan. 5G tullaan näkemään testauksena vielä tämän vuosikymmenen aikana ja käytännössä sitten 2020 alkaen paljon laajemmin.

5G tulee Suomessa 3400Mhz-3800Mhz taajuusalueella (B42/B43) ja tällä hetken tiedon mukaan kuuluvuus on tässä suurinpiirtein samantasoista kuin 2100Mhz 3G:ssä, eli käytännössä tulee käyttämään samoja tukiasemapaikkoja kuten aikaisemman sukupolven tekniikat. Mikäli siis 4G ei toimi lainkaan, niin ei se 5G tule korvaamaan kotisi yhteyksiä jatkossakaan.

Kommentoi